Vielä kerran

Screenshot 2015-06-12 11.05.24

 

Kello näyttää 16:33.

Vietän viimeisiä tuntejani Chengdussa. Kämppä on tyhjennetty viimeisistäkin maapähkinävoipurkeista ja kuivatuista jakinlihapakkauksista. Minulla ei kuitenkaan olo tyhjä olo, kuten normaalisti lähtiessä on.

Lähden tänään klo 20.45 junalla kohti Lhasaa, Tiibetin pääkaupunkia. Kyseessä ei ole iltajuna. Matka kestää 44 tuntia ja saavun sunnuntaina Lhasaan, oletettavasti ruusuntuoksuisena ja pirteänä. Juna Tiibetiin on ollut sillä kuuluisalla ämpärilistalla niin pitkään kuin olen mahdollisuudesta tiennyt. Matkaa taitetaan siis tovin verran ja maisemat ovat kuulemma upeita. Juna nousee parhaimmillaan noin 5000 metriin, tehden siitä maailman korkeimmilla kulkevan junan. 44 tuntia on myös hyvä aika kelata, mitä kaikkea sitä on ollut tässä kevään aikana tehtyä.

Palaan Suomeen juhannukseksi. Suomeen paluu on ehdottomasti tämän reissun kohokohtia. Kiinan erilaisuus, kiehtovuus ja rikkaus on antanut unohtumattomia kokemuksia, opettanut elämästä ja kertonut tarinaa, jossa Suomen kaltainen nuorukainen ei ole mukana vielä tuhanteenkaan vuoteen. Vaihto-opiskelu toi mukanaan uusia ystäviä, naurua ja kärsivällisyyttä. Kuitenkin kuten varmasti jokainen tämän jakson elämässään kokenut tietää, niin on se Suomi vaan hyvä paikka ihmisen olla ja elää.

Kiitän lukijoita ja seuraajia omasta ja Marian puolesta – until next time, 再见!

 

Advertisements

Uutisista kuultua

tumblr_nntzcz8GWX1sfie3io1_1280

Kiina on noussut viime viikkoina yhä useamman suuren median toimittajan kynän kärjelle. Musteen väri on tosin ollut melko kaukana seesteisen sinisestä, joskus kääntyen jopa kohti sitä samaa punaista, jolla annetaan kovia huomautuksia yläasteen ainekirjoituksissa. Kiina tuntuu kuitenkin nostavan päätään yhä useammin myös länsimaisissa uutisissa.

Eniten on puhuttanut Etelä-Kiinan Meren konflikti, joka on lähtöisin Kiinan aloittamasta rakennusprojektista. Spratly-saarille päätettiin rakentaa uusi saari, jonka päälle asetetaan laskeutumisalusta lentokoneille. Etelä-Kiinan Meren alue on strateginen niin sotilaallisesti kuin kaupallisesti ja alueen vedet ovat olleet kansainvälisen kiistelyn kohteena jo pitkään.

Olen seurannut konfliktin etenemistä niin länsimaisen median (US,UK,FIN) mukaan kuin myös kiinalaisen median mukaan. Näkemysero on valtava. Länsimaat (ja toki myös konfliktissa olevat muut Kaakkois-Aasian maat, kuten Vietnam ja Filippiinit) syyttävät Kiinaa raskaasti konfliktin aloittamisesta, kansainvälisten sopimusten rikkomisesta ja rauhan vaarantamisesta. Kiinassa vuorostaan konfliktista uutisoidaan melko maltilliseen sävyyn ja päivitellään USA:n osallistumista konfliktiin.

Ottamatta kantaa sen enempää itse konfliktiin on mielenkiintoista huomata, että objektiivista näkemystä konfliktiin on vaikea löytää. Suuri osa länsimaisesta uutisoinnista tapahtuu USA:n median pohjalta ja kiinalainen uutisointi ei juurikaan käsittele saarien rakentamisen pätevyyden puutetta.

Samaan aikaan Kiinassa tapahtuu kuitenkin myös paljon muuta. Mitä monet eivät käsitä, on se että Kiinan monipuolisuus maailman suurvaltana kasvaa koko ajan ja se tapahtuu muillakin tantereilla kuin sotilaallisilla tai taloudellisilla.

Kommunistisen puolueen viimeisen vallannäyttö on tupakointikielto kaikilla julkisilla paikoilla Pekingissä. Kesäkuun 1. päivästä lähtien kukaan ei saa polttaa enää Pekingissä julkisilla paikoilla, effective of immediately. Kiinassa ostetaan kolmaosa koko maailman tupakoista ja yli puolet miehistä polttaa. Poliittinen päätöksenteko kuitenkin sallii nopeat muutokset myös kansan terveyttä edistävien asioiden suhteen.

Kiinalainen Bingtian Su alitti ensimmäisenä aasialaisena koskaan 100 metrin juoksussa 10 sekunnin maagisen rajan. Kiina näyttäytyy nyt myös lajeissa, joilla ei ole maassa kovinkaan pitkiä perinteitä. Tämä juttu ei kuitenkaan nostanut päätään länsimaisessa mediassa juuri ollenkaan.

Mielestäni objektiivisuus on yksi ihmisen suurimmista hyveistä ja empatian ohella ainut tekijä, mikä tekee ihmisestä ylivertaisen päätöksentekijän. En kannata millään tasolla väkivaltaa, sotilaallisia yhteydenottoja, omien kansalaisten teloitusta tai yksipuolista poliittista päätöksentekoa, mutta Kiina on paljon muutakin. Toisen kengissä on vaikea kävellä, mutta niihin voi aina yrittää astua.

-Joel

Taikatemput ja kausaliteetin puute

tumblr_nntzcaeZuP1sfie3io1_1280

 

Kiinassa kansanuskonnot ovat edelleen erittäin merkittävässä asemassa. Taolaisuuden ohella ne ovat itseasiassa suurin uskontokunta. Kansan uskonnut perustuvat pitkälti 神-palvontaan. 神 eli shen tarkoittaa typistettynä kaikkea sitä hengellisyyttä, jota jokaisessa maailmassa asiassa on sisäänkoodattuna. Jumaluutta, henkivoimaa, sankaruutta. Näissä uskonnoissa ei uskota mihinkään yhteen tiettyyn näkemykseen tai dogmaan, vaan enemmänkin kuulutaan johonkin tiettyyn uskovaisten yhteisöön. Kuuluvuus ja yhteisöllisyys ovat merkitsevämpiä kuin mikään yksittäinen näkemys.

Paikallisista täällä ei mitenkään huo’u uskonnollisuus tai palvonnan eleet eikä kukaan tunnu noudattavan mitään uskonnollis-eettistä mallia. Oikeastaan monesti hektisyyden, melun ja huudon keskellä tuntuu, että kommunistinen ateismi repi uskonnot juuret ja sen mukana rauhan irti maasta jo kauan sitten eivätkä ne ole koskaan palanneet.

Katukuvassa uskonto näkyy kuitenkin, jos osaa katsoa oikeaan suuntaan. Kävely puistossa, vierailu temppelissä, taiqi-harjoitukset puistossa. Yhtäkkinen hiljaisuus, kun astut kadun melusta sivukujalle. Ihmiset hymyilevät, ja kukaan ei suutu. Vanha mies ottaa vaimoaan kädestä kiinni. Isoäidit leikkivät lastenlastensa kanssa.

Olen pari kertaa kuullut länsimaalaisten kertovan minulle täällä (hyvin asiantuntevasti), että kiinalaiset eivät ole oikeastaan uskovaisia, lähinnä vain hyvin taikauskovaisia. Olen vain ajatellut tuolloin, että “niin, onhan näillä kaikkia hassuja uskomuksia”. Kiinassa varotaan kovasti epäonnen lukua 4 ja ylistetään onnen lukua 8. Ihmiset maksavat päättömiä summia, jotta saavat puhelinnumeron, jossa on lähes pelkästään kahdeksikkoja. Talon katoilla räystäät on kulmista käännetty ylös karkoittamaan pahoja henkiä ja niin pois päin. Kaiken maailman taikatemppuja siis.

No, menin tänään itseeni ja kysyin, että miltähän eri uskonnot näyttävät näiden kansanuskoisten kiinalaisten silmissä. Löytyisi varmaan muutama mielensäpahoittaja jos kristinuskon tai islamin pohjaa alettaisiin kuvailemaan taikauskovaisuudeksi. Huomasin siis itsessäni, että se että en ollut ymmärtänyt oli saanut minut näkemään asioita hyvin väärässä valossa.

Aloitettuani lukemaan kirjaa kiinalaisesta lääketieteestä on moni asia avautunut hyvin eri tavalla. Kiinassa syy-seuraussuhteilla ei ole merkitystä. On vain olemassa tapahtumien verkko, jossa asioita tapahtuu ja ne liittyvät toisiinsa. Uskontoon sekä lääketieteeseen liittyvät merkit 神 ja 气 ja 血 ovatkin sellaisia, joiden selittämiseen mikään länsimainen kieli ei pysty. Asioilla on energiaa, mutta energia ei ole oikea sana. On voimia, virtausta ja eliksiiriä. Kaikki on tosi hämmentävää, mutta jos jotakin, niin mikään ei ole taikauskoista. Uskonto yhdistyy pragmaattisella tavalla lääketieteeseen ja ero ajatusmalleissa on vain tervetullutta toisin ajattelua.

Välillä tulee oikeastaan tosi tyhmä olo. Tunnen oloni putkiaivoksi. Omaa elämää tulee vietyä vain kausaliteetin periaatteiden mukaisesti eteenpäin. Teen näin, niin tapahtuu näin ja asiat on paremmin. Tämä on vaiva, tämä vaikuttaa siihen, tällä se paranee. Miksi en pysähdy miettimään omaa elämääni tapahtumien verkostona, missä asiat vain liittyvät toisiinsa. Teen näin, miten se liittyy tähän tapahtumaan, millainen tapahtumien suhde on? Tämä on vaiva, mutta niin on itseasiassa tämäkin, liittyvätköhän ne toisiinsa, millainen vointi minulla on oikeastaan kokonaisena ihmisenä?

Jälkimmäinen tahti kuulostaa oikeastaan aika leppoisan pohdiskelevalta. Holistinen tapahtumien verkko alkaa näyttämään kokonaisuudelta. Ehkä minussa onkin vähän taikauskovaisen vikaa.

Kuvia

WP_002233
Sunnuntaisin lennätetään leijoja puistossa. Jengiä riittää jälleen.

WP_002231WP_002237

WP_002525
Klassikko: nuudelit naudanlihalla.

 

WP_002506
Marian suosikki, tofu skin, porisemassa.


WP_002536
Öljyssä paistettu leivänkorvike, joka menee loistavasti ruuan kyljessä.

 WP_002587

WP_002581
Taloyhtiön puistosta. Tällä penkillä on nautittu monet ananakset ja jäätelöt.

WP_002564

WP_002560
Taloyhtiön etupihalta ollaan bongattu yhteensä yli 10 erilaista yrittäjää. Tämä myy kaikkea.

WP_002594

takapiha
Meidän takapihalla kukkii
näkymää tieltä
Näkymää tieltä

 

jiuba
Alkoholia myynnissä puteleissa.
tee
Löydettiin hyvää teetä
WP_002248
Joelin mielenkiintoinen kurssikirja
WP_002249
Joel nauttii kahvistaan kampuksen kahvilassa, joka jää ihanan sitruunateemukini taakse. Tuo sitruunatee oli todella hyvää. Punaiset ovat gojimarjoja.
WP_002258
Kampusruokalassa syömässä. Lokeroissa jotain, jotain ja riisiä.
WP_002256
Uudelta kampukselta
WP_002280
Vanhalta kampukselta

 

WP_002294 WP_002295

WP_002310 WP_002470

WP_002501
Täällä valitaan itse mitä ruokaan halutaan ja mies keittelee ne suuressa padassa. Me otetaan aina sama setti: tofu “skiniä” eli tofun “ihoa”, kurpitsaa, sieniä, lootusjuurta, winter melonia ja munakoisoa – 不辣 (bula) 打包 (dabao) eli ei tulisena ja mukaan. Kokki muistaa meidän mieltymykset jo. Tämän lisäksi mukaan lähtee aina joko possua ja paprikaa tai kung pao kanaa.

Yllättävän helppoa elämää

DCIM100GOPRO

Olemme olleet täällä nyt kaksi ja puoli kuukautta. Blogia ja kuvia emme harmillisesti ole päässeet päivittämään niin usein kuin olisimme halunneet, sillä vaikka Joel hienosti opasti viime kirjoituksessaan kuinka Kiinan palomuuri ylitetään, niin nettiyhteys jäätyy usein samantien kun yrittää avata WordPressin saati ladata tänne kuvia.

Ennen tänne tuloa minulla oli omat epäilykseni siitä, millaista arki tulisi olemaan, tai lähinnä miten vaikeaa se tulisi olemaan. Kolme vuotta sitten Shanghaissa saadut kokemukset kulttuurista ja kiinalaisten englannin kielettömyydestä kummittelivat mielessä.

Odotin kovaa kulttuurishokkia, mutta heti tänne tultuamme sain yllätyksekseni huomata että viihdyn todella hyvin. Olen nauttinut jokaisesta päivästä ja pitänyt mieleni ja silmäni avoinna kaikenlaisille ihmetyksille, joita kadulla joka päivä tulee vastaan. Toki välillä ärsyttää jotkin kiinalaiset tavat, mutta silloin pitää vain muistaa, että itse on väärässä. Maassa maan tavalla.

Puisto
Lenkillä läheisellä puistoalueella. Ihanaa päästä välillä liikenteen hälystä hiljaisuuteen.
ravintola
Perinteinen ravintola lähellämme

Kieli on ollut kieltämättä avainsana täällä olemisen nauttimisesta. Pääsemme puhumaan kiinaa päivittäin. Sen käyttöönotossa ei ollut ollenkaan samanlaista kynnyksen ylittämistä kuin vaikkapa eurooppalaisten kielten kanssa on, koska et yksinkertaisesti voi kommunikoida englannilla. Se on mainio asia (toisinaan). Tänne tulee vaihtareita, jotka sanovat halunneensa tulla Shanghaista tai Pekingistä tänne, koska siellä he eivät pääse oppimaan kiinaa. Täällä on pakko oppia.

WP_002516
Käymme usein viereisen tavaratalon alakerrassa syömässä. Tämä naudanliha-annos on yksi suosikeista! Hintaa koko setillä on alle 3 euroa.

Olen erittäin onnellinen siitä, että annoin Kiinalle uuden mahdollisuuden ja aloin opiskelemaan kieltä kolme vuotta sitten tultuamme Suomeen maailmanympärimatkalta. Kiinan opiskelu ja nämä vaihtoajan kokemukset ovat myös opettaneet jotain uutta itsestäni ja siitä, että elämässä voi pärjätä myös hyvin erilaisissa ympäristöissä jos on valmis itse mukautumaan olosuhteisiin.

– Maria

Kuulumisia

 

IMG_0869b

Tässä on nyt taas vierähtänyt reippaasti aikaa nopealla tahdilla ja huomattiin tuossa Marian kanssa viime viikolla, että täällä Kiinassa viihtyy hyvin. Tässäpä siis vain hiukan viime viikkojen tapahtumista.

Muutama viikko sitten käytiin katsastamassa Chengdun ehkä kuuluisin nähtävyys, eli Panda Base. Kyseessä on suurehko pandojen tutkimus- ja kasvatuslaitos, joka sijaitsee kaupungin pohjoislaitamilla. Paikan päälle pääsi mukavasti meidän asunnolta taksilla, joten ei käytetty aikaa julkisilla rullaamiseen. Paikka oli ehdottomasti näkemisen arvoinen, vaikka luonnollisesti hiukan eläintarhamainen. Pandoja löytyi joka kokoluokasta ja pandanpoikaset saivat itse kunkin heltymään. Chengdussa käyvälle suositeltava visiitti.

Yliopiston puolesta asiat rullaa mallikkaasti. Kurssit ovat pääsääntöisesti tosi helppoja ja työmäärä on todella maltillinen. Kurssit ovat pääasiassa mallia ryhmätyö+open book exam tai pelkkä tentti. Aivot tosin ehkä kärsivät pienestä rasituksen puutteesta, sillä kun hommia on vähän, tulee niihin tartuttua myös hiukan huonommin silloin kun niitä on. Toisaalta tämä on ehkä sellainen asia, mistä ei pitäisi valittaa.

Vaihtarimenoissa ei olla Marian kanssa älyttömästi ravattu. Parit kestit on tullut kurkattua, mutta näin opiskeluajan kääntyessä kohti iltaa eivät yömenot ole ehkä niin paljon inspiroineet enää. Muut vaihtarit ovat pääasiassa meitä 3-5 vuotta nuorempia, joten meno on luonnollisesti toisenlainen. Jonkin verran on tullut kuitenkin kaveriporukalla istututtua iltaa ja käytyä syömässä, mikä on mukavan arkista ja kotoisen tuntuista.

Kiina ja Chengdu itsessään tuntuvat myös hyvin mukavilta tällä hetkellä. Uusia asioita tulee paljon edelleen ja joskus jotkut kiinalaisten tavat rassaavat, mutta sopeutuminen tänne alkaa olla päätöksessään. Tietysti meidän molempien asenne vierasta kulttuuria kohtaan on jo vanhastaan ollut hyvä, joten asioita on ehkä ollut helpompi hyväksyä. Välillä silti tekee mieli kyseenalaistaa mm. liikennesääntöjä, kun meinaa taas kerran jäädä skootterin alle joka ajaa katua väärään suuntaan ilman valoja kuskin puhuessa puhelimeen ja ajaessa ilman kypärää. Tai kun taas kerran paikallisbussiin noustessa pitää noudattaa viidakon lakeja, taklata enemmän kuin KHL-pelissä ja käyttää kaikki mahdolliset keinot istumapaikan saamiseksi. Tai kun taas kerran meinaat astua jonkun ukon kadulle räkäisemään ikivihreään. No, ehkä tätä sopeutumista voi vielä jatkaa jonkin aikaa.

IMG_0941
Liulinin kampuksen opettajien hallintorakennus

 

IMG_0946
Maria 红糖包子:n äärellä, paikallinen herkku

 

Kohti Kiinan muuria, ja sen yli!

great-wall-china-battlement

Kiinan muuri, tuo avaruuteen saakka nähtävissä oleva ihmisten rakentama monumentti, piti aikoinaan loitolla ulkomaailman barbaarit Keskimaasta. Kiinan ensimmäisen keisarin rakennuttamalla seinämällä on pituutta lähes 10 000 kilometriä ja ikääkin alkaa jo hyvää matkaa yli kahden vuosituhannen verran. Mittava arkkitehtuurinen hanke siis!

Tänä päivänä tietysti mongolit ovat oikein rauhanomaista kansaa, joten muurin tärkeys sen varsinaisessa merkityksessä on laskenut aika tavalla. Kiinan nykyiset hallitsijat ovat kuitenkin halunneet jatkaa ulkomaailman barbaarien maahan pääsyn estämistä erilaisilla muureilla. Suuri Palomuuri estää nykysin meitä Lännen kauhuja valloittamasta Kiinan maaperää ikävien kapinaa ja sotaa uhkuvien palveluiden, kuten Facebookin, Twitterin tai meidän yliopiston Gmail-pohjaisen sähköpostin, avulla.

Kiinan valtio siis estää kansalaisten sekä myös ulkomaalaisten pääsyn verkossa tietyille sivustoille. Palvelut ovat usein sosiaalisen median palveluita, mutta myös sellaisten yhtiöiden palveluita, jotka eivät ole suostuneet muokkaamaan palveluitaan Kiinan johdon mieleiseksi (tästä esimerkkinä esim. Google Maps). Tarkemmasta tarkoitusperästä minulla ei ole tietoa, että miksi tälläiseen estoon on päädytty. On vain valistuneita veikkauksia ja kuultuja koottuja selityksiä.

Oman näkemyksen mukaan muurin rakentamisella ja vahvistamisella on kaksi tarkoitusta: pitää valtava ihmismassa paremmin hallinnon kontrollissa ja vahvistaa kotimaisia yrityksiä ja niiden mahdollisuuksia menestyä. Jälkimmäisessähän ei sinällään ole mitään vikaa. Jokainen valtio uskoakseni pyrkii tähän jollain pienellä protektionistisella tavalla, mutta etummainen on tietysti vähän nihkeämpi juttu. Kiinalaisten kanssa asiasta jutellessa muuria yleensä pidetään harmillisena, mutta sitä ei varsinaisesti kritisoida. “Täällä Kiinassa me ei vaan päästä Facebookkiin, koska se on blokattu.”

Some-riippuvaisen vaihtarin elämää tämä muuri hankaloittaa hiukan. On periaatteessa kaksi reittiä, mitä kulkea tämän asian suhteen.

  1. Alistu ja käytä WeChattia, Weiboa, Baidua ja QQ:tä.
  2. Hanki VPN, ohita muuri ja tee silti yllämainitut.
  3. Ole mongoli ja hajoita muuri!

th-2

Oheisesta linkistä ohjeet, miten otat JYU:n oman VPN-yhteyden käyttöösi. Asennus on tosi helppoa ohjeiden kanssa, mutta harmillisesti VPN-yhteys ei aina toimi kovin kehuttavasti. Tämä on pääsyy sille, miksi tämän blogin päivittäminen on myös ollut melko haasteellista.

Alistuminen on kuitenkin myös suotavaa. Facebookin käyttöä voi vähentää ja Kiinan oma some kannattaa ehdottomasti pyrkiä ottamaan haltuun, sillä palveluissa on myös todella monia hyviä puolia, mitä muun maailman some ei tarjoa toistaiseksi. Ja ilman WeChattia täällä ei oikeasti edes tule toimeen. Jos et voi voittaa, niin liittoudu.

Ja toinen Kiinan muuri on se, kun neljä tyttöä kävelee kadulla kiinalaisittain käsikynkässä todella hitaasti ja et pääse millään ohi. Tämän muurin ohittamiseen ei valitettavasti löydy yliopiston ohjeita eikä Sun Tzumaisia taistelukentän oppeja, mutta voin vakuuttaa, että olit sitten suomalainen viikinki tai raivoisa mongoli, tytöt eivät tule väistämään.

-Joel